Lappeenrannassa kohistiin viikko takaperin, kun Yle uutisoi, että Lappeenrannan kauppatorille on tulossa mittava kehityshanke, jossa on mukana yksityinen taho. Puhuttiin massiivisista muutoksista ja itselläni heräsi toivo siitä, että tori löytäisi uuden, nykyaikaisemman sijainnin kaupungista – kuka nyt kauppatorin alueeseen sijoittaisi pelkkään toritoimintaan? Tämän viikon tiistaina (11.3.) hanke julkistettiin yleisölle: Etelä-Karjalan osuuskauppa investoi kauppahalliin ja toriparkkiin 20 miljoonaa euroa kauppatorin alueelle. Kaupungin osuus on varovaisten arvioiden mukaan muutamia miljoonia euroja.
Ensimmäinen reaktioni oli kaksijakoinen. Tietenkin on hienoa, että yksityinen taho haluaa investoida keskustan kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Paikka vain tuntuu todella hämmentävältä useasta eri syystä. Ensinnäkin kauppatori on kesälauantaita lukuun ottamatta valtaosan ajasta tyhjillään, ja kauppahallin yrittäjistä merkittävä osa on laittanut ovensa säppiin asiakkaiden puutteen vuoksi. Itseni ja usean muun kaupunkilaisen näkökulmasta juurisyy torin ongelmille piilee uusasiakashankinnassa – siis siinä, että nuoret sukupolvet eivät koe kauppatoria omakseen ja toiminta on saman asiakaskunnan varassa kuin 20 vuotta sitten. Kaupunki järjesti kyselyn joulutorin sijainnista ja kauppatori sai usean sadan äänen joukosta vain satunnaisia hajaääniä – lappeenrantalaiset eivät siis koe kauppatorin aluetta omakseen. Lappeenrannan kaupunki on tutkinut keskustan luonnollisia asiakasvirtoja: ne kulkevat kansalaistorilta Marian aukion kautta satamaan. Sekä torin että kauppahallin saisi siirrettyä jokaiseen näistä vaihtoehdoista. Etuna torin siirrossa olisi se, että nykyiset asiakkaat löytäisivät torin kyllä muutaman sadan metrin päästä koillisesta tai idästä, mutta samaan aikaan olisi edes teoriassa mahdollista tavoitella satunnaisia ohikulkijoita sekä nuorempia kaupunkilaisia. Torin siirrolla olisi valtava merkitys koko ydinkeskustan kehittämiseen, mutta nostalgiasyyt näyttävät painavan vaakakupissa enemmän.
Haluaisin haastaa kaupungin ja Eekoon hanketta. Onko tosiaan niin, että investointi halutaan tehdä juuri kauppatorille? Onko muita sijaintivaihtoehtoja edes sivuttu taustakeskusteluissa? Mikäli Eekoo haluaa nimenomaan investoida kauppatorin alueeseen, en pane vastaan. On vain vaikea nähdä syitä sille, miksi juuri kauppatori kaikkien vaihtoehtojen joukosta? Pasi Vainikka heitti Lappeenrannan Facebook-ryhmässä hyvän ehdotuksen: Eekoota voisi kysyä investoimaan sataman alueeseen samalla tavalla kuin kauppatoriin. Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä ja paljo perustellumpaa olisi käyttää koko potti vaikkapa satamatorin kehittämiseen kuin kauppatorin alueeseen – Meijän rannat -hankekin kun on parhaillaan käynnissä ja satama on Lappeenrannan kiistaton vetonaula.
Kauppatorin kehittäminen nykyisellä paikallaan voisi olla hyvä hanke, mikäli elettäisiin 1970-lukua. Uutisen luettuani epäilin itseäni, mutta almanakasta tarkistaessani vuosi oli kuitenkin 2025. On hyvin helppoa nähdä, että torilla käy lähes pelkästään varttuneempia kaupunkilaisia. Nuoret eivät koe sijaintia tai toritoimintaa omakseen. Kesällä aikaa vietetään pääosin satamassa, jossa on oma torinsa. Pahoin pelkään, että investoimalla kauppatorin alueeseen mennään ojasta allikkoon, ja 10–20 vuoden kuluttua ihmetellään, miksi kauppahalli ja torikojut ovat vielä nykyistä tyhjempinä tyhjien liiketilojen ympäröimänä.
Huvittavinta tästä koko episodista tekee se, että vielä pari vuotta takaperin tapetilla oli kauppatorille sijoittuva toriareena. Havainnekuvissa areenan yhteyteen oli suunnitteilla kauppahalli katutasoon ruokakaupan kanssa, parkkihalli ja kaiken kukkuraksi tori olisi mahtunut viereen, tiiviimmässä muodossa ydintoiminnot säilyttäen. Mukana oli siis kaikki samat elementit kuin Eekoon hankkeessa, mutta kaupunki ja kaupunkilaiset olisivat saaneet moninverroin enemmän. Tori olisi saanut talviaikaan 100 000–150 000 areenan vuosittaista kävijää toripalveluiden äärelle, joiden ostovoimasta toriväki ei jostain syystä ollut kiinnostunut. Eekoon noin 20 miljoonan euron investointi vastaa suurin piirtein keskusta-areenan ja Kisapuistovaihtoehdon välistä erotusta. Kysyttiinköhän Eekoon näkemystä kertaakaan areenaselvityksen aikana? Hieman epäilen että ei. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tehdään niin kuin on aina tehty: kauppatoria kehitetään omassa sijainnissaan luomatta kaupunkiin yhtään mitään uutta ja toivotaan, että erään torikauppiaan mainitsemat puhelimien latauspisteet houkuttelevat nuoret torille kuten toiveissa oli.
Meidän pitää Lappeenrannassa kyetä yksinkertaisesti parempaan ja ajattelemaan isommin. Mikäli teemme aina samalla tavalla kuin on aina tehty, kaupunki ei kehity. Nyt olisi ollut tuhannen taalan paikka siirtää tori paremmalle, liiketoiminnan kannalta nykyaikaisemmalle paikalle. Jostain syystä tätä tilaisuutta ei tunnuta haluttavan käyttää. Joka tapauksessa on hienoa, että yksityiset tahot investoivat keskustaan ja hyväksyn hankkeen, mikäli se on todella Eekoon tahto, olkoon niin – mikä tahansa tilanne on kuitenkin kauppatorin nykyistä tilannetta parempi. Kaupunki voisi olla kuitenkin kerrankin hereillä, ja yksi vaihtoehto olisi tehdä kerralla yhteistyössä isompi parkkihalli, jonka myötä yksi keskusta-areenan vastustajien suurimmista argumenteista olisi ratkaistu. Tämän jälkeen areenan voisi rakentaa vaikkapa alkuperäisen suunnitelman mukaan Lappeenkadulle, josta hyötyisi koko kaupunki. Mukaan lukien uusittavan kauppatorin asiakaskunta sekä alueen yrittäjät. Voitaisiin kerrankin yhdistää kaupungin isompia kehityshankkeita ja sitä kautta saada merkittäviä kustannussäästöjä. Kaupungin elinvoimaa lisäävää vaikutusta unohtamatta.
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti